Tässä eräänä aamuna olin ilmoittautunut Markkinointikollektiivin ja DigiMaMan yhteistyössä järjestämään webinaariin, jonka aiheena oli oman osaamisen hinnoittelu ja myyminen. Aamulenkillä pohdin aihetta jo alustavasti. Mietin omaa osaamistani, ja kuinka hankalaa sen tunnistaminen ja sanoittaminen voi olla. Ja kuinka helposti ”huijarisyndrooma” voi ottaa vallan. Tiedätkö, mikä on ”huijarisyndrooma”?
Osaanko minä oikeasti vai olenko huijari?
Varmasti jokaisella käy joskus mielessä pelko epäonnistumisesta tai siitä, ettei osaa täyttää muiden odotuksia. Se on aivan tavallista. Huijarisyndrooma on kuitenkin hieman pysyvämpi tila ja se istuu syvällä ihmisen itsetunnossa.
Yksinkertaisesti sanottuna ”huijarisyndrooma” tarkoittaa sitä, että ihminen ei itse usko osaavansa tai olevansa pätevä työssään. Vaikka osaamisesta on todisteita onnistumisten ja palautteen kautta, hän ajattelee onnistumisten olevan hyvää tuuria tai oikeaa ajoitusta. Mielessä on aina pelko kiinni jäämisestä; ”Milloinhan muut huomaavat, etten oikeasti osaa.” Kuulostaako tutulta?
Mistä huijarisyndrooma tulee ja mitä siitä seuraa?
Huijarisyndrooma on tavallista nuorilla, kun oma ammatti-identiteetti ei ole vielä kehittynyt eikä työkokemusta ole. Myös silloin, jos koulutustausta ja sen tuoma teoriaosaaminen on korkea, mutta käytännön kokemus puuttuu, voi epäilys omaa osaamista kohtaan nostaa päätään.
Huijarisyndrooman syntymisen taustalla voi olla monia eri tekijöitä, esimerkiksi huono itsetunto, lapsuuden vaikutteet, suomalainen vaatimattomuuden kulttuuri tai lannistava työyhteisö.
Parhaimmassa tapauksessa huijarisyndroomasta kärsivä tiedostaa itse ajatusmallinsa ja osaa suhtautua siihen järkiperäisesti. Tällöin hän voi tietoisesti opetella muuttamaan ajatusmalliaan ja pyytää apua. Mikäli ongelmaa ei tiedosteta tai sille ei osata tehdä mitään, voi se aiheuttaa työhyvinvoinnin laskua sekä työahdistusta ja -uupumusta.
Miten huijarisyndroomasta voi päästä eroon?
Ensimmäinen askel huijarisyndroomasta toipumiseen on haitallisen ajatusmallin tunnistaminen. Joskus ihminen havaitsee ongelman itse, mutta joskus siihen tarvitaan ulkopuolisen tahon apua. Sitten kun ongelma on tunnistettu, sitä voi alkaa työstää auki.
Ajatuskartta ja muistilistat
Kun ihminen huomaa itse vähättelevänsä omaa osaamistaan ja kokee huijaavansa muita, on aika pohtia omia taitojaan ja osaamistaan tarkemmin. Ajatuskartta tai muistilista ovat hyvät apuvälineet oman osaamisen kartoittamiseen.
Helpoin on lähteä liikkeelle siitä, että kirjoittaa paperille konkreettisia asioita, mitä on opiskellut ja minkä parissa työskennellyt. Tämän jälkeen voi kirjoittaa auki saavutuksia ja onnistumisia. Kun nämä konkreettiset, mitattavat tekijät on paperilla, on helpompi alkaa miettiä, mitä oikeasti osaa.
Oman osaamisen kirjoittaminen ylös voi olla vaikeaa, mutta se kannattaa tehdä. Muistiin kirjoitettuun listaan on helppo palata myöhemminkin. Kun osaaminen on paperilla, sitä on vaikeampi paeta takaisin huijarisyndrooman taakse. Jos listaa vain pyörittelee mielessään, se on helppo ”unohtaa” kohta kerrallaan.
Keskusteleminen
Keskusteleminen muiden kanssa voi myös auttaa oman osaamisen tunnistamisessa ja sitä kautta huijarisyndroomasta toipumisessa. Usein muut ihmiset näkevät paljon asioita, joita on vaikea itse huomata. He kuulevat, kuinka asiantuntevasti toinen puhuu ja näkevät, kuinka jouhevasti työ etenee. Itse sitä on vaikea huomata, näkökulma on aivan eri.
Rakentava palaute työyhteisössä on hyvin tehokasta, sekä työkavereiden kesken että esihenkilöltä saatuna. On hyvä opetella ottamaan palaute vastaan. Negatiivinen palaute on hyvä oppimisen ja oivallusten paikka, eikä omaa osaamistaan ja työpanostaan tarvitse vähätellä positiivisen palautteen kohdalla.
Mitä voi tehdä jos huomaa jonkun kärsivän huijarisyndroomasta?
Jos epäilet työkaverin tai tuttavasi kärsivän huijarisyndroomasta, tue häntä. Auta häntä huomaamaan onnistumiset ja anna palautetta hänen työstään. Pidä palaute realistisena. Sekä positiivinen että negatiivinen palaute on tarpeen, kunhan se annetaan oikeassa mittakaavassa ja rakentavaan sävyyn.
Huijarisyndroomasta on siis mahdollista toipua. Ehkä siitä ei pääse kokonaan irti, mutta sen kanssa oppii elämään. Hetkessä se ei kuitenkaan tapahdu, vaan pienin askelin. Työyhteisön ja läheisten tuki on tarpeen ja auttaa prosessissa eteenpäin.
Heräsikö sinulla mietteitä huijarisyndroomaan liittyen ja haluaisit keskustella ajatuksistasi? Tai kaipaatko konsultointiapua oman osaamisesi kartoittamisessa? Käy varaamassa maksuton Kahvitellaanko? -palvelu suoraan sähköisestä ajanvarauskalenteristani. Tavataan Teamsissa ja tutustutaan 🙂
